Ulkosuomalaisen keskikesän huokaus

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ajatus poukkoilee. Jonkunlainen keskikesän melankolia meinaa tarttua. Ajattelen uudelleen: meillä täällä voisi hyvinkin sanoa että kesää on kulunut yksi kolmasosa. Näin äsken tämän hienon kuvasarjan viimeisen kuvan ja luulin pakahtuvani. Tunsin ihan fyysistä kipua jossakin rinnan kohdalla, kuitenkin sellaista suloisen kipeää.

Sanoin miehelle eilen: kaipaan sitä että voisin mennä johonkin ojanpenkkaan keräämään sekalaisia luonnonkukkia. Minusta tuntuu ettei sellaista olekaan täällä, vaikkei se tietysti ole ihan totta. En vain käy niissä paikoissa (niin ja miksi sitten en?). Kuvan kukat ovat kaikki terassiltamme. Kohta pari laatikollista sekalaisia kukkia on valmiina. Tyhmää sanoa näin, luonto on valmis koko ajan, silloinkin kun se vasta muuttuu, kasvaa, aukeaa.

 

Advertisements

2 kommenttia artikkeliin ”Ulkosuomalaisen keskikesän huokaus

  1. Oli kyllä upea kuvasarja. Vesi oli kuvattu niin läheltä, että tuntui kuin olisi uimassa käynyt -.

    Kaunis tuo kukkakimppusi, oikein mukavaa juhannusta teille! Me lähdemme parin tunnin päästä viikonlopuksi Geneveen, jossa sitä ei myöskään vietetä 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s