Parhaat puolet

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun palasimme kotiin valkoisista maisemista koti näytti tunkkaiselta, sekaiselta, ahtaalta, laiminlyödyltä. Tankattuani viikon verran silkkaa Energiaa olin iskussa puuttumaan asioihin. Kaksi tehokasta päivää, nautinnollisia oivalluksia uusista mahdollisuuksista, väsymätöntä raivausta, siirtämistä, raakaa eliminointia.

Meitä nauratti ääneen se miten yksinkertaisilla ratkaisuilla syntyi niin paljon enemmän tilaa. Ihmettelimme miten olemme lykänneet asioita jotka ovat ärsyttäneet päivittäin. Kun lyö päivittäin varpaansa tyhmässä paikassa olevaan esineeseen niin luulisi jo tapahtuvan jotakin. Mutta tekin tiedätte: aina ei pysty, voi, jaksa, tajua, huomaa. Silloin siis, kun pystyy, kannattaa. Vaikutus on välitön ja valtava.

Minua ärsyttää ahtaat kolot, ulottumattomissa olevat tavarat, se että päästäkseen käsiksi johonkin päivittäin tarvitsemaansa välineeseen pitää ensin siirtää tätä, tuota ja vielä sitä. Mitä vähemmän asuinpinta-alaa, sitä enemmän tämä tietysti korostuu. Ja sitä vähemmän saa nurkissa olla tavaraa, mielestäni. Tunkkaiset pinot ja kasat ja laatikot, joihin ei pääse käsiksi, joita ei pysty siivoamaan, joiden sisällöstä ei edes välttämättä enää tiedä…Jo se että käyn läpi jonkun hullun pahvilaatikon sisällön auttaa hiukan. Yleensä se ei kyllä jää tuohon. Haluan olla tietoinen siitä mitä säilön kodissani – ja miksi. Se on minusta tärkeä kysymys. Miksi haluan pitää tämän, mitä jos antaisinkin sen pois tai heittäisin roskiin? Säilytänkö tämän hyvästä, oikeasta syystä, vai….?

Ylimmässä kuvassa näkyvässä nurkkauksessa oli vielä viikko sitten nuo kaksi kasvia, niiden lisäksi kolmas samanlainen, sen lisäksi yksi vielä korkeampi ruukkukasvi, ”viherhylly” jonka jokaisella hyllyllä muutamia pieniä ruukkukasveja ja lasikippoja sun muuta. Aikani nautin vihreästä kulmasta ruokahuoneessa, saatoin istua siinä tuolissa ja leikkiä olevani kasvihuoneessa. Mutta ei helvetti, kyllä siinä oli tukahduttavan paljon liikaa. Kannoimme yhden ison limoviikunan yläkerran kylpyhuoneeseen (uskon että se viihtyy siellä kosteassa ja kattoikkunasta tulevassa valossa ja iloitsen joka kerta kun suihkukopin läpi näen vihreää) ja sen yhden kadulta löytämäni hontelon mutta korkean kasvin sijoitimme niin ikään toisaalle. Se sai tyhjää tilaa ympärilleen ja näyttää paljon komeammalta yksin kuin kauniimpien ystäviensä ympäröimänä. Ja se hylly sitten: kannoimme sen alakerran kylpyhuoneeseen korkean ikkunan eteen. Se toimii nyt eräänlaisena viherverhona ja kasvit saavat hienosti valoa ikkunasta. Voi miten tykkään tästä ideasta. Sitä ei olisi syntynyt ellen olisi lomalla, hyvin levännyt, täynnä uutta, hyvää henkeä.

Toivon tälle vuodelle lisää samanlaista. Että pystyisin näkemään vaihtoehtoja, ratkaisuja, hyvää ja kaunista. Etten sokeutuisi vaikeista asioista, lamaantuisi itseään toistavasta, etten alkaisi kulkea kehää. Että näkisin asioiden ja ihmisten parhaat puolet.

 

 

 

 

 

Advertisements

4 kommenttia artikkeliin ”Parhaat puolet

  1. Onnea alkaneeseen vuoteen!

    Hienolta näyttää raivatut nurkat! Tuollainen ratkaisuja löytävä katse oli minustakin mukava. Joskus sitä vaan lamaantuu ja jää kiertämään niitä tympeitä kehiä…

    Mites minen ole tuota kissaa aikaisemmin hoksannut? Onko siis teidän katti?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s