Yksi hulluimmista

2014_0307valcenis0019

Meillä oli kaksi lumisade- ja sumupäivää. Niissä on minusta valtava viehätys. Väki vähenee rinteissä, lopulta vain hulluimmat istuvat hissiin ja nousevat sinne missä ei enää näe merkkitikulta seuraavaa tikkua. Minä olen yksi niistä jotka haluavat kokea tämänkin puolen. Aina oppii uutta; suksista, lumesta, peloistaan.

2014_0307valcenis0040

Kun näkökykyyn ei juurikaan voi turvata kysytään malttia ja luottamusta. Niin omiin kykyihin kuin ihan suorastaan siihen, että kaikki menee hyvin.

2014_0307valcenis0016

Joskus on kerta kaikkiaan pysähdyttävä odottamaan, että sumu hälvenisi, tai että näkisi jonkun liikkuvan kirkkaan värisissä vaatteissa, että varmuudella tietäisi mihin päin lähteä.

2014_0307valcenis0013

2014_0307valcenis0014

Valitettavasti sellaisesta umpisumusta ei ole kuvia, mutta kuvitelkaa itse: kaikki on valkoista, ihan joka suunnassa mihin katsoo. Omat sukset näkee ja ehkä sauvojen kärjet jos käden ojentaa suoraksi. Horisontista on turha hakea kiintopistettä. Joillekin tulee tällaisissa olosuhteissa niin huono olo että sitä voi verrata merisairauteen. Mutta sakeinkin sumu kaikkoaa joskus, ja se hetki on mielestäni yksi kauneimmista asioista mitä vuoristossa voi nähdä.

 

Mainokset

4 kommenttia artikkeliin ”Yksi hulluimmista

  1. kati

    ihailen tarkkaa rauhallisuuttasi white in white -maisemassa. saattaisin itse panikoida. kävin jokin aika sitten hesan keskuspuistossa kävelemässä. oli sankka sumu, enkä nähnyt muuta kuin sään ja spraymaalin runtelemia tienviittoja, jotka osoittivat hieman epämääräisesti paikkoihin nimeltä ’irkkola’ ja ’laak’.

    eksyminen on helppoa; ei tarvitse kuin tulla tuttuun risteykseen ennestään tuntemattomasta suunnasta, niin kestää tovin huomata sijantinsa.

  2. meri, kymmenen vuotta sitten olisin varmuudella panikoinut. Ehkä vielä viisikin vuotta sitten, ainakin hiukan. Aivan tarkoituksella annan itselleni tällaista siedätyshoitoa. Kerään kokemuksia tilanteista ja asioista joissa en voi olla Aivan Varma Kaikesta. Sellaiselle kuin minä olen, tai olen ollut tämä on samalla vaikeaa ja välttämätöntä. Ja sitten kun onnistuu, kaikki meni hyvin eikä edes pelännyt….silloin se on valtavan palkitsevaa. (Mutta sumuun Alpeille en lähde yksin, vaikka muuten tykkään yksinkin tehdä asioita.)

  3. Voin kuvitella huormion, jos tuon homman kanssa on sinut! Minulle on kynnyskysymys jo ankkurihissin pyydystäminen.

  4. ETH: niin juu, ankkurit sun muut täytyy olla hallussa ensin:) (Tai tuolla ei kyllä ankkureita ole, joissakin paikoissa sauvahissejä jotka on helppoja, vain keppi jalkojen väliin. Muuten hissit on tuolihissejä 2-8 hlö:lle ja kabiineja jotka nousee korkeammalle.)
    Onneksi sumuun voi sukeltaa vaikka omalla takapihalla!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s