Onko se jo, tuleeko se?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Meneekö tämäkin kesä taas niin etten saa siihen minkäänlaista otetta? Ei tunnu kesäkuulta, vaikken ole enää ihan varma miltä odotan sen tuntuvan. Vasta tämän kirjoitettuani huomaan että eipä ihme, toukokuussa.

Minulla on viikon kesäloma ja senkin alkuun on vielä yli kuukausi. Mietin tuleeko sellaisia aamuja että jo seitsemältä tuuli olisi lämmin. Mietin tuleeko sellaisia päiviä ettei tarvitsisi muistaa mitään, eikä pitää huolta mistään tai kenestäkään. Kaikilla pitää olla sellaista välillä.

Yritän ripotella mukavia asioita viikkoihini. Ilmoittaudun paikkoihin, ostan liput. Yritän kuitenkin kaikista eniten kiinnittää huomiota siihen millaisena lapset muistavat arkemme, sitten joskus myöhemmmin. Emme selviä tiuskimatta ja huutamatta. Kaikki ovat välillä niin väsyneitä, on niin paljon muistettavaa ja hoidettavaa, kaikilla. Yritän muistaa ennen nukkumaanmenoa sanoa kuitenkin että hei, kaikki on aivan hyvin joka tapauksessa, hyvää yötä. Niin ja anteeksi, jos olen käyttäytynyt kuin saapas. Ja oikeastaan hällä väliä onko kesä. Toivon vaan jonkinlaista leppoisuutta ja toimettomuutta, joka ajaisi aivot uusille urille.

Advertisements

4 kommenttia artikkeliin ”Onko se jo, tuleeko se?

  1. Viikon loma ei ole paljon. Se varmaan asettaa paineita sille miltä loman pitäisi tuntua. Toivon että teille tulee ainakin ihania kesäisiä ilmoja, että voi työpäivänäkin illalla vielä nautiskella lämmöstä ja kiireettömyydestä.

    1. Sanottakoon nyt että onhan tämä oma valintani käyttää loma näin…eli olin talvilomalla, sitten keväällä n.viikon ja sitä Japania varten lokakuussa on kaksi viikoa. Mutta huomaan kyllä että tällä tavalla jää saavuttamatta sellainen suloinen haahuiluolo.

  2. Pienet irtiotot silloin tällöin piristää enemmän kuin kerralla pitkä loma…ainakin minua. Minulta hujahti ohi joulu…sitten pääsiäinen…sitten koko kevään puhkeaminen ja nyt yritän joka päivä muistuttaa itseäni että huomaa tämä kaikki tässä ja tänään. Hyvin kuvailtu tuo arki…oikein osuvasti.

  3. Loma-olon saavuttaminen ei onneksi ole viikkojen määrästä kiinni, vaan siitä miten ne ajatuksensa asettelee. Muistan ikuisesti yhden kesän 12 vuoden takaa, jolloin murehdin ja stressasin työasioita ensin neljä viikkoa ja sitten viimeisenä viikkona yksinkertaisesti päätin olla miettimättä. Ja kas kuinka helpotti. Sitten ihmettelin miksen ollut jäsentänyt ajatuksiani aiemmin.

    Onkohan olemassa perheitä joissa ei tiuskittaisi tai huudettaisi? Sellaiseen olisi kiva päästä päiväksi tarkkailemaan ja oppimaan kuinka he asiansa oikein hoitavat.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s