Näyttelyssä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAVivian Maierin valokuvanäyttelyssä. Ristiriitaisia ajatuksia. Olen hyvilläni siitä että kuvat on löydetty ja että minullekin on näin tarjoutunut tilaisuus nähdä niitä. Sitten kyynikko minussa huomauttaa että joku/jotkut tekevät isosti rahaa näillä kuvilla, kirjoilla, julisteilla, elokuvalla…

Kuvien äärellä mieleeni tuli:

– koska Vivian Maier ei eläessään kuviaan näytellyt (sanotaan ettei juuri kukaan edes tiennyt hänen kuvaavan, ja silti aineistoa on löytynyt valtavat määrät), mitä hän ajatteli siitä että ne nyt roikkuvat esillä ympäri maailmaa?

– entä mitä hän ajattelisi toisaalta siitä että hänet on korotettu kuolemansa jälkeen huippukuvaajien joukkoon?

– Vivian Maier ei ole itse vedostanut kuviaan. Olisivatko ne samanlaisia kuin nyt ovat jos hän olisi sen tehnyt (tai olisi edes valvonut ja ohjeistanut niiden vedostamista)?

– miten hän olisi halunnut kuviensa tulevan ripustetuksi (olettaen että ylipäätään olisi pitänyt ajatuksesta laittaa kuviaan näytteille)? Miten hän olisi ryhmitellyt ne, millaisia sarjoja luonut?

–  Maierilta on lukemani mukaan jäänyt paljon filmirullia, joita ei ole edes kehitetty. Rahapula? Vai onko hänelle ehkä riittänyt vain kuvanottohetki, se pieni ”klik” jonka hän on elänyt katsoessaan visiirin läpi kohdetta?

Näyttelyssä oli 120 kuvaa. Suurimmaksi osaksi mustavalkoisia, myös rivi värikuvia ja joitakin 8 mm kaitafilmipätkiä. Se on murto-osan murto-osa kaikesta siitä minkä hän on kuvannut. Uusia Vivian Maierin ottamia kuvia tulee vähitellen julkisuuten, sitä mukaa kuin ”löytäjänsä” (joita sanotaan olevan kaksi, ja joiden sanotaan ymmärrettävistä syistä olevan vähintäänkin toistensa ”kilpailijoita”) niitä tutkivat, käsittelevät, laskevat eteenpäin.

Kiinnostuneet etsikää lisätietoa, sitä on valtavasti. Mitä enemmän luen aiheesta, sitä epävarmempi olen siitä mitä siitä ajattelisin.

Mielenkiintoinen dokumentti tässä.

 

Mainokset

15 kommenttia artikkeliin ”Näyttelyssä

  1. Suomessa esitettiin Finding Vivian Maier jokin aika sitten. Olin sinulta lukenut aiheesta täältä jo etukäteen. Dokkarin nähtyäni heräsi samanlaisia ajatuksia kuin sinulla, ristiriitaisia. Katsojana kokee olevansa tirkistelijä, toisaalta Maier itsekin oli kuvatessaan muiden elämiä, hänhän oli liki pakkomielteinen tuossa(kin), mikäli kerrottuun on uskominen.

    Hahmona Maier on kyllä sangen kiehtova, hiukan karmaisevakin, Hänen elämänsä aukkokohdat ja salaisuudet mietityttävät.

    Kiitos tuosta uudesta dokkarilinkistä, katson heti, kun saan sopivan rauhan sille.

  2. Tuossa näyttelyssä oli muutamia kuvia joiden kohde vaikutti kuin riistaksi joutuneelta eläimeltä. Yllätetyksi tulleen ilme, joillakin hiukan ärsyyntynytkin ehkä. On tultu yli reviirin. On helppo ymmärtää miksi koko tämä tapaus Vivian Maier kiinnostaa ihmisiä niin kovin. Juuri ne aukot ja ristiriita, Maija Poppasmainen lastenhoitaja jonka toisesta puolesta kukaan ei tunnu tietävän.

    1. Juu, dokkarin mukaan Maier oli myös röyhkeä, muutenkin kuin kuvaajana. Sai jonnekin tavarataloonkin porttikiellon, kun rohmusi maistiaisia hoitolasten kanssa. Sitten taas toisaalta kukaan ei voi tietää, mikä kaikki kerrottu on totta.

      1. Heeeh, herkullista jotenkin. Maailma on tÄynnä monenlaisia persoonallisuuksia, mielenkiintoisia hahmoja. Ja hän otti siihen päälle vielä hienoja kuviakin.

  3. Siinä Ylen esittämässä dokumentissa mielestäni sanottiin, että jotain kuvia hän itse vedostutti ja että oli todella tarkka vedosten laadusta ja paperistakin.

    Itse pohdin talvella sitä dokumenttia katsoessani samoja asioita kuin sinä. Myös sitä miltä tuntuisi jos joku joskus penkoisi minun jäämistöäni ( vaikka ei siellä ole varmasti koskaan mitään vastaavaa. )

    1. Ahaa, ristiriitaista. Lisää mielenkiintoa! Kuuluisasta lÄhteestä eli ”jostakin” luin ettei hän vedostanut – myönnän kyllä että asia saatettiin ilmaista esim. ”juurikaan vedostanut”….

      Hmm…minun jäämistöni…sitten joskus. Täytyypä pitää huoli että a) on jotakin pengottavaa b) että on laatukamaa!:)

  4. Kiinnostuin! Jännä ajatus tuo: ottaa kuvia ilman että haluaisi kehittää/nähdä niitä, vain sen ”klik”in vuoksi.

    1. Olen katsonut viime aikoina monia videoita VivIan Maieriin liittyen. Joissakin niistä pohdittiin juuri tuota ”itselleen kuvaamista”. Tai miten sen sanoisi…että se tärkein kohta onkin ei itse lopputulos, kuva, vaan se hetki kun kuvan ottaa, melko usein Maierin tapauksessa lyhyt mutta intensiivinen kontakti kuvattavan kanssa. Ja sitten se tilanne on ohitse. Monissa kuvissa kuvattava näyttäÄ ”kiinni jäänneelta” tai vähintäänkin yllätetyltä, yksi ihan suosikkini on omakuva jonka Maier on ottanut peilin kautta jota lavalta tavaroita nosteleva muuttomies pitelee. Maier hymyilee peilissä. Muuttomiehen kasvoja ei näy, mutta peilin kautta heidän katseensa on täynhyt kohdata.

  5. Ja kaikille kiinnostuneille lisää pohdintaa, melko kriittinen puheenvuoro:

    Ukko on aika ärsyttävä; hänestä saa jopa kuvain kuin olisi hiukan kade Maierin kuvien löytäjille…tai hiivatistako minä tiedän.

  6. Mä katselin kans ton aiemmin mainitus dokkarin Maierista, kun se tuli telkusta. Oli kyllämielenkiintoinen ihminen ja kieltämättä ihan uskomattoman lahjakas kuvaaja. Olivat sitten vaikuttimensa mitä olivat.

  7. Samankaltaisia ajatuksia Maierista herää minullakin. Kuvat ovat upeita, mutta kuvaajan persoonassa on jotain luotaantyöntävää ja vähän säälittävää. Surullistakin.
    Minua surettaa kuitenkin, että hänet löydettiin vasta kuolemansa jälkeen. Olisin suonut hänelle rahtusen menestystä vielä eläessäänkin. Luulen, että hän olisi kovasti toivonut tätä tilannetta, mikä nyt on. Että kaikki on esillä ja kuvia arvostetaan.
    En pidä kuitenkaan siitä, että hänen persoonansa epäkohtia kaivellaan esiin, vaikka se meistä mielenkiintoista onkin. Se on jotenkin julmaa, aina. Ehkä olisin halunnut nähdä vain kuvat ja kuulla että ne on ottanut tuntematon nanny. Vaikka täällä lähetetty dokumentti oli huisin kiintoisa, en kuitenkaan haluaisi tietää koskaan minkään taiteen takaa niin paljon.
    Mutta olen iloinen siitä, että kuvat löydettiin ja ajattelen että ”löytäjä pitäköön” ja nauttikoon omaisuudestaan, jonka tällä saa.

  8. Luulen sen ”klikin” olleen hänelle se olennainen ja riittävä. Mutten kuitenkaan usko hänen kääntyvän haudassa kuvien tullessa julki, sillä ihan rehellisesti ajateltuna eikö meistä jokainen tykkää olla kehuttu ja ihailtu? Sen sijaan juuri tuo persoonan revittely on minustakin halpamaista.

  9. Nyt tuli dokkari töllöstä, jossa kerrottiin että Vivian oli sekaisin kuin seinäkello, mutta ilmeisesti rakastettu, koska lapset jotka hän hoiti, maksoivat hänen viimeisten vuoden vuokran.

  10. Aijaa! Non on hän sitten ainakin vaikutuksen tehnyt tai jotakin. Ja eikös ne lapset jossakin puhuneet että Vivian oli väkivaltainenkin? Tai ainakin jotain henkistä väkivaltaa?

    1. Mikä on henkistä väkivaltaa, sehän voi olla ihan mitä vaan.

      Sitä minä vaan, että kun on tehty tähti, niin tulee dokkari joka yritää ampua tähden alas.

      Rahaa tämä kaikki on vaan, kaikille jotka tässä sopassa kiehuvat.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s