Viikon sisällä….

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

– olen aloittanut tammenlehdistä seppelettä, huomannut etteivät lehdet riitä, hakenut lisää, saanut seppeleen valmiiksi. Se on kaunis!

– olen kirjoittanut nimeni puiden puolustajien listaan

– vetänyt oven kiinni vastapuolen kannattajan edestä (oli sellainen rouva että olisin luultavasti sanonut ei vaikka hänellä olisi ollut tarjota mitä)

– kävellyt lakkopäivänä töihin ja takaisin ja miettinyt että useamminkin voisin

– tehnyt pehmoiset, oranssit tumput (niissä on kuvio kämmenselässä ja ne ovat aika hienot!)

– tiputtanut zen -puutarhaani meteoriitteja

– karjunut kakaroille (omille) kun ne ei koskaan ja ne aina vaan jne.

– syönyt sinihomejuustoa piparkakun päällä

– sanonut hirveän monta kertaa ”kylläpä on pimeää!” (koska on)

– valinnut itselleni uudet silmälasit (paluu kilpikonnakehyksiin)

– herännyt täysikuuhun

– juhlinut Suomen itsenäisyyspäivää

– nähnyt unta että olen äidin kanssa Riossa (kaupunki johon en ehkä menisi vaikka pääsisin ilmaiseksi)

– polttanut kynttilöitä (yhdestä päästä)

Advertisements

8 kommenttia artikkeliin ”Viikon sisällä….

  1. No on kaunis seppele! Minunkin pitäisi käydä hommaamassa uudet silmälasit, mutten saa aikaiseksi. Kiireisempi juttu olis hiusten leikkauttaminen. Vaan inhoan mennä uudelle parturille, jolle pitää jotenkin selittää, mitä haluaa.

    Osaan sanoa vaan ”nyt vois vähän lyhentää mallia” tai ”voisin vaihteeksi antaa vähän pidentyä”. Sveitsissä mulla oli sellainen tyyppi, joka noilla ohjeilla leikkaus aina tosi nätisti ja aina myös jotenkin eri näköistä mallia. Ja joka oikeasti ymmärsi, mitä tarkoittaa ”en halua erityisemmin laittaa tukkaani”. Täällä kävin jo kerran koettamassa ja aika karsea kokemus oli. Kampaaja kyseli multa koko ajan ”vieläkö lyhyemmäksi tästä, tehdäänkö kerroksittain tähän, minne suuntaan otsatukka kammataan”.

    Tuota pimeyttä olen minäkin hokenut. Onneksi kohta ollaan jo pimeimmässä päivässä. Ihan kun aikaisemmin olisin kestänyt pimeyttä paremmin? Nyt ottaa koville.

    Hämäränhyssyä!

  2. Minulla ei tuollaista kärsivällisyyttä olisi, jota seppeleeseen vaadittaisiin, tuollaiseen. Hyvä sä!
    Joskus olen ottanut vain läjän kuusen oksia ja kietonut ne hätäisesti rautalangalla renkaaksi, nykyään en kerkiä/jaksa sitäkään. Kun enhän sitä itse sitten näe! Tai siis, silloin vain kun tulee ovesta kerran päivässä sisään ja silloinkin on pimeää, tuntuu niin turhalta seppeleet. Kerrostalon ovissa on jotenkin eri, kun se ilahduttaa ohikulkevia.
    Kilpikonnapokat on aina hyvät ellei parhaat.
    Siskoni asuu Riossa ja on loukkaantunut en vieläkään ole tullut käymään. Ensinnäkin se on kallista, toisekseen jos sen rahan matkaan pistäisin en valitsisi sitä kohdetta minäkään…

  3. Lempi: tuossa seppele on vielä pahaisesti kesken mutta kyllä siitä kiva tuli.
    Olen käynyt monta vuotta sellaisen nuorehkon mieskampaanjan tuolissa. Hän ei koskaan tyrkytä väriä (tietää etten halua, joillekin joutuu ”selittelemään”) ja ymmärtää täysin sen etten halua laittaa tukkaani. Ja kaiken muunkin.

    Liivia: Tuossa siis mun hommani oli tunkea lehtiä noiden siimojen alle. Olkiseppele siimoinen siis valmiina ostamani. Olihan se semmosta tarkkaa…en ole laittanut sitä oveen ollenkaan juuri tuosta syystä kun sanot! Se on nyt nojaamassa takan päällä seinään. Siihen varmaan jääkin.
    Odotan kovasti että saan lasit valmiina liikkeestä. Olen niin kyllästynyt näihin mustiin joihin välillä erehdyin ja joilla en enää näe.

  4. Mahtava tuo seppele! Ihana että joku muukin on huomannut viime aikoina nuo ruskeat tammenlehdet. Vielä pari viikkoa sitten haravoin pihalta viimeiset, niitä lentää meidän pihalle jostain kauempaa koska ihan lähietäisyydellä en ole tammipuita nähnyt. Keräsin niitä itsekin kasan ja vein sisälle, oli joku projekti mielessä mitä niistä tehdä vaan sitten se unohtui…

    Muuten, olen jättänyt tänne muutamankin kommentin joita ei ole jälkeenpäin näkynyt. En tiedä mihin ne katoaa, kummallista.

    1. Merja: tammenlehdet ovat tarpeeksi vahvoja että kestävät räpläämistä. Ja kaunis muoto.
      Tutkin olisiko kommenttisi jääneet jumiin muka spämminä. Eivät olleet. Tosi kummallista tuo, ja tosi harmi, kun ei täällä muutenkaan niin kauheasti kommentoida. Mutta usko mua, ainakaan en ole niitä poistanut!

  5. Tammenlehtien perässä toi vainu omista vaelvollisuuksista tänne (usko pois, ihan pakolliset on jo tältä päivältä hoidettu, oman blogin kanssa ei ressata ;-)! Joulukuinen sinervä valonsävy inspaa meikkistä kuvissasi ja tuo luonnon rapistunut, viksun viisas väriskaala rauhoittaa.
    Jotkin asiat, yleensä ne tärkeimmät, säilyvät ja kestävät… kuten kaipuu kauniiseen, jännittävään, rajoja riksauttelevaan… tiedäthän 😉

    1. Tai en mä tiedä, onko niissä sineä niin paljoa sittenkään – sinifiilis ainakin! Sokea voin olla monin paikoin, mutten tietääkseni vielä värisellainen…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s