Aina on nyt

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Uuden vuoden vieraamme ovat jo matkalla meille. Soittivat Lillestä ja kysyivät pitääkö vielä tuoda jotakin erityistä.

Minusta tuntuu kuin olisin alakuvan lumiukko, aikalailla loppuun lysähtänyt, uuvahtanut hahmo. Ei se mitään, minulla on sama olo jokaisen vuoden lopulla ja tiedän että se menee ohitse. Sitten on myös tietynlainen haikeus joka sekin menee kokemukseni ohi. Eikä ole kuin hetki siihen kun pukeudun vaaleisiin vaatteisiin koska kaikki muu tuntuu tunkkaiselta. Näin se menee joka vuosi. Ja sitten on kevät, mielessä ensin ja sitten muutenkin.

Onpa ollut vuosi.

Joka vuosi ei joudu sanomaan näin, joka vuosi ei saa sanoa näin. On ollut hyvin isoja tunteita, kaikenlaisia. Ennenkokemattomia asioita, monia. Tähän perään voisi huokaista raskaasti, mutta myös ihastuksesta. Helpotuksestakin.

Mutta nyt on nyt. Aina on nyt. Sepä muuten tuntuukin hienolta jutulta.

Advertisements

16 kommenttia artikkeliin ”Aina on nyt

  1. Mainio lopetus taas. Osaat niin hyvin sanoa yksinkertaisesti, kiteyttäen.

    Yritin tuohon aiempaankin kommentoida hienoa villapaitaa. Mut ei huolinut mun kommenttia. Tulisko nyt läpi?

    1. Merja, kiitos vaan. Haluaisinkin osata kiteyttää. Olen jaaritellut niin pitkään ja ´kai se on on hiukan osa minua…
      Hienosti tuli nyt viesti läpi. En kyllä tajua mikä siinäkin on että välillä et pääse kommentoimaan.

  2. Minulla oli tuollainen lumiukko-olo ennen joululomaa. Kun olin nukkunut useampana yönä peräjälkeen kellon ympäri, tajusin, että taisin olla aika poikki, en vain ollut kiireiltäni huomannut sitä. Nyt olen olla möllöttänyt ja voimat ovat hiipineet toivoon mukaan takaisin. Vielä neljä päivää lomaa tämän jälkeen ja sitten kaikki käynnistyy taas, ei hitaasti vaan äkkipikaa.

    Tuo islantilainen villapaitasi on muuten aivan ihana. Minä ostin itselleni Islannista villapaidan, kun en osaa tehdä.

    Ihanaa uutta vuotta! Ja kyllä mun nyt täytyy varmaan jompikumpi tai kummatkin noista sarjoista joskus katsoa.

  3. Lumiukko-olo on tuttu, minulla samaten kuin Kirjailijattarella ennen joululomaa tuo, sitten nukun pitkiä öitä ja alkaa helpottaa. Tämä vuoden taite tuntuu minusta keinotekoiselta, en välitä raketeista ja olen muutenkin ihan tylsä. Joulutunnelmoinnista tykkään, ehkä ongelma – jos sellaista on – onkin se että kuusi ja muut jouluiset ovat täällä vahvasti läsnä ja kai minä menen sekaisin, kun pitäisi kalenteripäivämäärän takia vaihtaa tunnelmasta ihan toiseen, ilkamoivaan ja riehakkaaseen, vaikkei sillä hetkellä olisi sellainen olo. Ja vaikka joulukin voi olla ja usein onkin iloinen ja ilkamoiva… Mutta hyvää uutta vuotta joka tapauksessa!

    1. Katja, mää nukun normaalistikin paljon niin etten usko että nukkuminen nyt auttaisi. TylsÄ olen minäkin. Tai sellainen ole, että kaikki ennakolta järjestetty ei oikein tunnu miltään. Odotuksia jne. Kannatan enemmän spontaaneja juttuja, juhlaa ”ei-minkään-takia” ihan suunnittelematta.

  4. Vai muka jaaritellut, älähän nyt vähättele. Täällä luonasi saa lukija aina jotain ihan unikkia ajatusta että ihan väristää,

    Hyvää uutta vuotta, blogiystävä!

  5. Oh minne löysikään. Luin tekstejä sivuittain kahvin jäähtyessä kuppiin.

    Olin joulukuussa punasilmäinen ja lysähtänyt lumiukko, joka tteki spontaanin ratkaisun hypähtämällä uuteen. Tai ainakin määrittelemällä itse sen ”uuden”.

    Nämä pari päivää on mennyt jo ryhdikkäämmin, toivottvasti sielläkin. Nyt on nyt, se on totta.

    1. Tervetuloa nimetön. Saa niitä uusia kahvikupposia. Mulla menee ihan hienosti kunhan ajattelen omiani ja teen sitä mistä nautin. Ellen, niin alkaa tukahtua.

      1. Siinä se tuli: ajatella omia ja tehdä sitä, mistä nauttii. Just noin. Tuo tukahtuminenkin (ja tukehtuminen). Mietin sitäkin, miten paljon voimaa muiden kirjoituksista saa, siis näistä blogiteksteistäkin. Pitäisi muistaa useammin kertoa siitä ääneen.

      2. Kiitos, maailmassa tosiaan kahvia riittää. Ja heti perään jään ajattelemaan, että kuinkahan kauan.

  6. Katja, niin muuten saakin, siis voimaa ja inspiraatiota ja uusia ajatuksia, vahvistusta omille ajatuksilleen. Ja kyllä, päätän yrittää sanoa sen useammin minäkin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s