Minut haastettiin

1. Kerro, minkälainen rooli kestävällä ja eettisellä toiminnalla on sinun elämässäsi.
(Mitähän kaikkea tässä voisi mainita? Huomaan ajattelevani miltä vastaukseni mahtaa vaikuttaa. Tulee samanlainen olo kuin koulussa kun piti vastata kokeessa johon ei ollut paljon lukenut, ja silti yritti antaa vaikutelman että tietäisi jotakin…)
Lajittelemme roskat (älkää ajatelko että no tietysti, sillä ei se ole niin yksioikoista!), ostamme melko paljon lähellä tuotettua ja bio -ruokaa, menen töihin bussilla, metrolla tai kävellen, olemme asentaneet asuntoomme systeemin jonka ansiosta olemme onnistuneet vähentämään lämmityskuluja (ja siis lämmitystä öisin ja silloin kun emme ole kotona). Ostamistani vaatteista noin puolet on käytettyjä ja korjautan kenkiäni. Pesemme täysiä koneellisia, sammuttelemme turhia valoja. Suihkussa suljen veden siksi aikaa kun pesen itseni. Huomaan että saatamme tehdä paljonkin hyviä valintoja mutta emme ehkä kovin tietoisesti juuri siksi, että ne edustaisivat kestävää kulutusta. Aika usein ehkä vaikka ihan siksi, että pääsemme niin halvemmalla (ajattelen vaikkapa lämmityskuluja tai sitä paljonko maksaisimme jos lotraisimme kuumaa vettä mien paljon vaan.)
Huomaan ärsyyntyväni siitä että lentomatkailua arvostellaan ja kauhistellaan. Ärsyyntymiseni johtuu yksinkertaisesti siitä, että jos mielin nähdä sukua ja ystäviä Suomessa niin lennettävä sinne on. Voisi toki mennä autolla ja laivalla muttei siihen ole varaa. Ei liioin aikaa, koska lomat eivät ole loputtomia. Lennän siis. Syksyllähän kävin Japanissa pojan kanssa ja tuollainen matka on luultavasti joidenkin mielestä turha ja lähes syntinen, mutta hiivatti: sinne ei muuten pääse kuin lentokoneella, enkä ole valmis kestävän ja eettisen toiminnan nimissä unohtamaan kaikkia haaveitani. Muut matkani viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ovat suuntautuneet vain näihin lähinaapureihin ja autolla olen mennyt melkein aina. Ai joo, paitsi Lontooseen ja Pariisiin junalla.
Tulimme juuri laskettelureissusta. Olemme tehneet sellaisen ainakin kymmenenä edellisenä talvena. Matkustamme sinnekin aina autolla. Tjaa, sanoo joku. Miksei junalla? Tässä joutuu toteamaan: liian kallista. Meitä on neljä emmekä maksa polttoaineesta, joten päätös on ollut helppo tehdä.
2. Kerro jokin mukava kokemus, mikä sinulla on ollut kestävästä matkailusta.
Jaaha, mahdanko osata määritellä mitä olisi kestävä matkailu?
Kävisikö tähän vastaukseksi junareissu Lontooseen? Se on tästä Brysselistä hurjan kätevää ja nopeaa. Keskustasta keskustaan parissa tunnissa.
Tai sitten patikointireissu Alpeille, joka on tosin vielä edessä…Lähtöruutuun pitää kyllä taas mennä autolla, mutta sen jälkeen käytetään vain jalkoja. Ja olen päättänyt että siitä tulee mukava kokemus!
3. Haasta mukaan vähintään kolme muuta blogia.
Emmä osaa….
Nämä nyt oli vähän diipadaa vastauksia, mutta keskustellaan lisää lootassa!
Mainokset

8 kommenttia artikkeliin ”Minut haastettiin

  1. Olipas kiva, kun vastasit haasteeseen! 🙂 Mulle tuli ihan samanlainen olo, että mukamas kauhean huolellisesti piti miettiä, mitä kirjoittaa ja miten kirjoittaa, kun kuitenkin tulee kauheasti sanomista. 😀 Olen samaa mieltä, että ne arjen pienet valinnat oikeasti vaikuttavat kaikista eniten. Miten ollaan ja syödään, mitä ostetaan ja jätetään ostamatta. Siitä on hyvä keskustella juuri siksi, että se tuntuu niin itsestäänselvältä. Itseään voi kuitenkin herätellä niissä pienissäkin asioissa! Matkustaminen ainakin meillä on aika harvinaista, enkä aio ottaa esim. autoreissuista itselleni piikkiä lihaan.

    Valitettavasti kaikkia elämyksiä ja kokemuksia ei voi saada ilman, että lähtee lentokoneella ja siinä kohtaa sitten täytyy vain nauttia ja antaa mennä! Lentomatkustamisen arvostelu on mielestäni lisääntynyt samassa suhteessa, kuin matkoja on alkanut tulla enemmän ja useamman saataville. Kyllähän ne koneet vie polttoainetta mutta kaikkiin paikkoihin maapallolla ei pääse järkevällä tavalla ilman lentokonetta. Täytyisikö itseään valveutuneeksi kutsuvan sitten jättää kokonaan menemättä? Kaatuuko maapallo juuri minun matkastani USA:n tai sinun matkastasi Japaniin? Kuinka monta elämystä köyhempiä me olisimme nyt ilman noita matkoja? Olisiko samoja tai saman arvoisia elämyksiä, tunteita ja muistoja voinut saavuttaa jäämällä kotiin tai matkustamalla junalla lähelle?

    Olen muuten melkoisen kateellinen tuosta sinun kahden tunnin junamatkasta Lontooseen. 🙂

    1. Jenni, joo, pari tuntia ja parhaimmillaan n. 90 menopaluu Lontooseen. Ja Pariisiin tietysti vielä vähemmän ja Saksaan sun muualle. Belgia ON keskeisellä paikalla!

      Tuli muuten valinnoista mieleen: ilokseni löysin tanskalaiset Urtekram -shampoot! Ne sopivat minun tukalleni loistavasti. Olen hakenut siis valehtelematta vuosikausia sopiaa shampoota. Niiden tuoteselostetta kun lukee niin on ällistynyt siitä miten vähän niissä on aineita ja hienosti toimii.
      En ole värjännyt tukkaani kai kohta viiteen vuoteen, ja muutama ihminen on kommentoinut tyhmään sävyyn ”ollaan sitä nyt luonnonmukaisia”. Ehkä ollaankin, mutta syy on ihan muu alunperin. Minä vaan tykkään olla näin ehkä viitsi olla koko ajan peittämässä jotakin ikään kuin siinä olisi jotakin vikaa.

  2. Kun elää mahdollisimman taloudelliseti ja vähällä, on väkisinkin ekologinen.
    Minun syntini on jätteiden lajittelemattomuus, kun mahdollisuutta siihen ei ole. Kuinka moni suomalainen kerrostalo-keskusta-asukki edes tietää, että omakotitalot laittavat sekajätteeseen biot. Oman bioroskiksen hankiminen on todella kallista kuten myös sen ylläpito, kuten oman kompostinkin ja sitäkin pitää osata hoitaa, lehtikompostiinhan ruuan naatteja ei voi heittää. Omalla alueellani olen tehnyt kartoitusta, ja täällä on aika harvalla oma bio. Samoin tuttavieni omakotialueilla. Minusta verorahoilla pitäisi tehdä kierrätys kaikille mahdolliseksi, hankkia yhteiset biot kortteleihin kun kyse on kaupunkialueesta eikä haja-asutuksesta. Kirvelee tosi paljon biojätteen heittäminen sekajätteeseen, välillä on kuljetettu biopusseja jopa bussissa työpaikan roskikseen, mutta siitä löyhkästähän ei kanssamatkustajat tykkää. Omaatuntoa vähän lieventää se, että useimmat juurekset syömme kuorineen ja kaiken syötävän pistämme suuhumme emmekä jäteastiaan. Keräyspisteisiin ei myöskään autoton perhe helposti jätettään saa, siksi meidän ulkovaja onkin täyttynyt seitsemän vuoden sanomalehdistä. Ehkä jonain päivänä tilaamme tilataksin ja viemme kerralla kaiken, jos taksi suostuu.

    Toinen syntini on matkustaminen, tosin matkustan vain Euroopassa, mutta uskon reissun päällä olevani ”kestävä matkailija”, en kuluta paljoakaan, vettä en lutraa missään, patterit väännän pois tai pienelle, en ole tottunut lämpimiin huoneisiin. Ruokaa en jätä koskaan missään. Pakkaan omat kauppakassit mukaan. Kävelen kaikkialle, jos matka ei ole tolkuton. Ylipäätään teen mieluummin pidempiä matkoja kuin lyhyitä pyrähdyksiä.
    Laivamatkustaminen ei muuten ole kovinkaan paljoa lentämistä kestävämpi vaihtoehto, kuten monet luulevat. Ja mitä lentämiseen tulee, sille pitäisi voida tehdä maailmanlaajuisin säädöksin jotain. Ei varmastikaan tarvita paikkoihin niin montaa lentoa päivässä kuin mitä lennetään ja usein koneet vajaina. Mutta eipä ole yksilön päätettävissä.
    Oikeastaan minua etoo tämä oman hiilijalanjäljen selittely. Siitä on tullut varsinainen numero nykyään, jokin pullistelun aihe, vaikken toki sitä mieltä olekaan etteikö pitäisi välittää. Jos ihmiset käyttäisivät yhtä paljon energiaansa toisistaan välittämiseen kuin lähiruoka-ajatteluun, olisi maailma hetkessä paljon parempi paikka. Tässä ”kuinka ekologisesti itse elän”-ajattelussakin haisee enemmän oman hyvyyden korostaminen kuin varsinainen maailman tilan parantaminen.
    Ennen elivät kaikki kestävästi, koska ei tuhlattu.

    Kiitos Kati kirjoituksesi asenteesta.

    1. Ja kiitos Liivia kommenttisi asenteesta!
      Biojätettä ei meillä kerätä, eli ruuanjätteet, sen verran kun sitä nyt tulee, pitää panna sekajätteenn mukaan. Mies on kuitenkin rakentanut jonkunmoisen kompostin terassille, mutta mulle ei ole ihan vielä selvinnyt toimiiko se:)

      Meillä menee ruoka roskiin ja se ottaa päähän ja hävettää jo ihan siksi että se on aivan saakelin tyhmää. Mutta niin, olen aika suunnittelematon ja impulsiivinen mielihaluineni ja hinkua toista ruokaa vaikka kaapissa olisi ihan hyvää vanhaakin. Sitten ne ”unohtuvat” ja sitten ne on heitettävä pois. Tätä tapahtuu kyllä vähemmän ja vähemmän, koska se ottaa meitä niin päähän, että olemme monestakin syystä päättäneet ryhdistäytyä. Töihin otan melkein aina nykyään eväät.

      Matkustamisesta…harmittaa kun minun reissuni ovat usein pakosta juuri pyrähdyksiä. Lomaa on liian vähän, enkÄ voi sitä aina ottaa silloin kun mielisin. Se harmittaa monestakin syystä. Ja hei, nuo vajaat koneet onkin ihan ihme! Siinä ei ole mitään järkeä.

      Viimeinen kappale on tosi hyvä, ajattelen juuri noin myös. Et arvaa miten monta keskustelua on mennyt niin että mun on ollut oikeastaan pakko lähteä pois kun en kestä kuunnella. Vastasin tähän haasteeseen, koska koin että sen antajalla oli terve suhtautuminen asiaan. Hyvähän näistä on kiihkottomasti jutella.

  3. Kati, kiva kuulla, että tekstini tuntui edes jotenkin järkevältä. Olen tehnyt näiden ja muiden ympäristönsuojeluasioiden kanssa töitä 10 vuotta, hyvä kuulla, että pystyn vielä objektiivisesti suhtautumaan. Sama täällä, kasvatin hiusvärit pois pari vuotta sitten ja aina välillä joutuu perustelemaan, miksei halua värjätä tukkaa. On kyllä aika korkea kynnys enää mitään laittaa!

    Liivia, monissa kaupungeissa on käytössä mekaaninen jätteen lajittelu eli kodin sekajätteet lajitellaan jätekeskuksessa ennen ohjaamista jatkokäsittelyyn. Voisiko teilläkin olla sellainen tilanne? Toki syntypaikkalajittelu on tehokkaampaa, jos ihmiset tekevät sen oikein. Joka tapauksessa biojätteen sijoittaminen kaatopaikalle on kiellettyä vuoden 2016 alusta alkaen. Silloin viimeistään kuntien pitää ryhtyä toimenpiteisiin, jotta biojätteet saadaan hyötykäyttöön. 🙂

    Samaa mieltä tuosta egon pullistelusta. Se on jopa hupaisaa välillä. Mutta pienikin puheenvuoro hyvän asian puolesta voi viedä asiaa eteenpäin, oli kirjoittajan alkuperäinen lähtökohta mikä tahansa. ps. Kirjoitan kännykällä, toivottavasti ei tullut ihan outo kommentti outoon paikkaan! 😀

  4. Jenni, tiedän uusista määräyksistä, olen käynyt kaatopaikalla myös katsomassa systeemejä. Siellä ilmeni, että meidän sekajätettä ei jälkilajitella, vaan menevät sellaisenaan suuriin vuoriin toisten samanmoisten ongelmien kanssa. Jätteenkäsittelijätkään eivät vielä tienneet, miten ongelma ratkaistaan (tosin tästä käynnistä on nyt vuosi, ehkä ovat jo jotain kehitelleet). Oma roskiksemme tyhjätään viiden viikon välein ja siellä on syntynyt jo melkoinen käyminen siinä ajassa kun kaikki on sekaisin, olisi aika vaikea niitä enää erotella, tosin en tunne erottelusysteemiä tarkemmin josta puhuit.
    Kaatopaikalla työntekijät harmittelivat myös sitä, että biojätteeseen tulee hämmästyttävän paljon sellaista joka ei sinne kuulu ja uskomattoman monet laittavat bionsa sinne tavallisessa maatumattomassa muovipussissa, joten senkin setvimisessä on kuulemma melkoinen homma.
    Ihmettelen muutenkin Suomen muovipussikulttuuria, siinä olisi ihan ensimmäisenä kitkemissarkaa. Lähes koko muu Eurooppa on oppinut jo kangaskasseihin ym. Vaatekaupoissa on tavarat sujautettu muovipussiin nopeammin kuin ehdit ähkäistä.

  5. Vähän sivujuonteeseen, mutta oikeastiko ihmiset ihan ääneen ihmettelee, jos ei värjää tukkaansa?
    Mitähän mulle vielä kommentoidaan, kun en värjää tukkaa (tai itse asiassa saatan joskus värjätäkin, mutta välissä saattaa olla monta värjäämätöntä vuotta) enkä juuri koskaan käytä meikkiä. En voi kylläkään kehuskella, että näin olis, koska olen niin suuri ympäristön ystävä.

    Lentely on varmaan meidän perheen pahin ympäristörikos, mutta kun jo sukuakin on useammassa maassa, niin eipä sitä tavallisten lomien puitteissa oikein junallakaan ehdi. Eikä ole varaakaan. En oikein tajua, miten junamatkailu on niin hiton kallista ja lentäminen senkus halpenee? Luulisi, että jo näiden ympäristöjuttujenkin takia trendi olis päinvastainen.

    Ruokapuolesta sen verran, että yritän välttää sellaisia raaka-aineita, joiden tuottamiseen kuluu kohtuuttomasti vettä. Riisi ja viinirypäleet esimerkiksi on jääneet tämän vesiasian takia oikeastaan kokonaan pois meidän ruokakorista. Ja kahvia ja teetä koetan kanssa kuluttaa kohtuudella samasta syystä. Mutten kyllä oikeasti tiedä, onko tämmösillä valinnoilla mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta…

    Belgian Lempi

    1. Lempi, no se ihmettely voi olla esim. sellaista että naisseurassa puhutaan ns; yleisellä tasolla miten karrrmeeta on jonkun ”maantienvärinen” tukka ja että ”kyllä mä ainakin värjään hautaan saakka, en halua olla mikään harmaa mummu” jne. Ja sitten joku huomaa että kappas, seurassa onkin yksi ”luonnonvärinen” ja sitten alkaa kauhee ”niin tai siis kaikki tekee tietysti mitä haluaa”…Kerran mulle yksi intti moneen kertaan että mitä minä niissä väreissä pelkään (en mitään en ole siksi niitä laittamatta) ja että ihan hyvin voisit laittaa, se on ihan kuin meikki, tekee niin paljon nuoremman näköiseksi (oletuksena kai sitten että jokainen haluaa olla nuoremman näköinen).

      Juna on kyllä perhanan kallis. Toisaalta sitten taas ei, esim. tämä Bryssel-Pariisi väli on halvimmillaan tosi halpa ja vaihdetaan sentään maata.

      Tuota vesipuolta en suoraansanottuna ajattele ollenkaan. Tai siis en ole tullut ajatelleeksi. Paitsi suihkussa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s