viimeinen/ensimmäinen

OLYMPUS DIGITAL CAMERAVuoden viimeinen päivä, paastoni ensimmäinen päivä.

Paasto on hieno mahdollisuus kääntää katse sisäänpäin ja palauttaa mieleen miten erottaa todellisen tarpeen mielihalusta. Ihailen voimia joita löydän itsestäni vielä silloin, kun luulee ettei niitä voi enää olla. (Vielä ei tosin olla paaston siinä vaiheessa jolloin tuota iloa saa tuntea. Ensimmäisen päivän iltana ei vielä kannata paukutella henkseleitä. Olen melkein varma että hankalimmat hetket elän huomisiltana ja ylihuomenna.)

Mutta miksi paastolle juuri nyt, uusi vuosi ja kaikki?

Ehkä juuri siksi. Koko maailman oletus on että nyt juhlitaan, syödään ja juodaan ja karjutaan ja heitetään ilmaan hilua ja helyjä ja poltetaan sormet raketeilla.  Älkää luulko etten pidä juhlista, mutta vaput ja uudet vuodet ja tällaiset on minulle vähän pakkopullamaisia. Johtuisiko siitä että tykkään useinmiten tehdä tasan toisin kuin muut? Ennalta ohjelmoitu ja aavistettava ei hontsita ylipäätään, eikä juhlissa etenkään. Mua on aina ahdistanut se kun kytätään montako sekuntia on vuoden vaihtumiseen ja sitten kun se vaihtuu niin kiljutaan ja hurrataan vaikkei se oikeasti tunnu yhtään miltään. Kyyninen vanha paska.

Muutama vuosi sitten alkoi elämässäni uudenlainen aika. Tarkalleen en voi sanoa milloin, luultavasti vähitellen. Moneen kertaan olen joutunut kaivamaan itsestäni voimia, uskoa ja luottamusta siihen että kaikessa on sittenkin järkeä ja kaikelle on tarkoitus ja että hyvä voittaa ja niin pois päin. En tosin ole saanut tähän varmuutta edelleenkään, jatkan tutkimuksia ja toivon parasta – koko maailmalle. Saatan ottaa asiat liian raskaasti. Ulkona paukkuvat raketit, laseja nostetaan kaikkialla ja minä pohdin vaikeita paastomehujeni kanssa.

Lisäys vuoden ensimmäisen päivän aamuna: suorastaan juhlallinen olo. Olen päässäni tehnyt hyviä päätöksiä. Rauhallinen mieli, koordinaatit selvillä. Lomailen ensi viikon edelleen paastoten, kutoen, lukien, joogaten, istuen hiljaa, tekemättä mitään.

 

 

Advertisements

12 kommenttia artikkeliin ”viimeinen/ensimmäinen

  1. Kiitos tuosta kyynisestä vanhasta paskasta, jotenkin samaistun ja vahvasti.

    Onnea päätöksistä, päätöksille, sulle!

    1. Satu, vaikkakin aika huumorilla toi kyyninen vanha paska, niin ei mua ainakaan haittaa jos joku minusta niin ajattelisi. Kiva kun taas kurkkasit tänne, tulen vastavierailullle.

  2. Täällä toinen samaistuja. Ei tuntunut miltään erikoisemmalta vuoden viimeinen päivä eikä tänään vuoden ensimmäisenä. Puolen yön aikaan laitoin ikkunan kiinni ettei pauke kuulunut. Ei pääse helpolla kun elämässä poikkeaa eri teitä mutta niin löytyy uusia yllättäviä asioita. Mielenkiintoista vuotta toivottelen! -Anne

    1. Anne, tiedän että joku näkee asian niin että me joista ”ei tunnu miltään” olemme jotenkin kykenemättömiä…niin, mihin? Sanoisin että minusta tuntuu paljonkin, tuntuu kovinkin erityiseltä monissa tilanteissa, mutten välitä läheskään aina jakaa sitä, kailottaa julki tai osoittaa tunnettani joukossa. Mutta minusta tämä nyt vaan on erilaisuutta eikä mikään ongelma, ainakaan itselleni. Toivon sinullekin mielenkiintoista vuotta.

  3. Ihanaa löytää tänne ajastaikaan, tammikuun ekan vuorokauden päätteeksi – juuri & juuri. Paastoamista voi/ kannattaa harjoittaa monella tasolla – niissä kaikissa lienee oma jujunsa.. Paastomehuistakin ovat tuntijat montaa mieltä (itse en edes (o)saa kokeilla), mutta aivan varmaan puhdistavaa mehuakin voi nauttia vaaratta fyysisessä paastossa, kultaisella keskipolulla..! Peukkuja :->

    1. Pia, hei vaan! Kiitän saamastani kortista! Itse en saanut mitään kenellekään aikaiseksi. Korkeintaan ajatuksia. Uskon että paasto on aina myön pääkopan asia. Itselleni tähän taas ryhtyminen on nimenomaan se, että haluan syventyä itseeni, rauhoittaa kaiken, päästä niin lähelle kuin mahdollista sitä kuka olen. Tutkijat ovat kaikesta montaa mieltä, heh, ja hyvä niin. Minusta tässäkin asiassa paras mittari on omat tuntemukset. Missään nimessä en tekisi mitään jonka tuntisin olevan itselleni vahingollista. (Ei kun hei, kyllähän mää teen säännöllisesti kun syön tai juon liikaa/juttuja joista tulee paha olo, jotka eivät minulle sovi). Olen aina seurannut Vogelin sivuilla olevaa esimerkkipaasto-ohjelmaa, joka toimii mulla oikein hyvin. Keskipolulla eespäin! Kiitos peukuista!

  4. ”Toisin kuin muut”. Sama homma. Pakkojuhlat (jotkut kutsunevat perinteiksi) eivät oikein innosta. Paastosi kuulostaa kiinnostavalta. Hyvä alku vuodelle!

    1. Laura, en kategorisesti kieltäydy kylläkään edes pakkojuhlista tai sanotaan nyt perinteistä sitten, mutta yhä useammin olen alkanut kuitenkin pyrkiä siihen että teen kuten minulla on paras olo: KUITENKIN haluan ottaa muut huomioon. Etten ainakaan tietentahtoen aiheuttaisi kovin monelle mielipahaa menemällä oman pääni mukaan.

      Paasto sujuu mukavasti. Tänä aamupäivänä oli ehkä hankalin vaihe mutta se on nyt ohi. Nyt on kauhea hinku puhdistaa kaikkea. Minusta tämä ilmiö on tosi kiinnostava. Samoin se miten unet muuttuvat ja mitä niihin tulee.

  5. Kukin tekee niin kuin itsestä tuntuu hyvältä. Minusta paastolle, tai monelle muulle asialle, ei tarvita sen kummoisempaa selitystä. Joku syömälakko tai protestipaasto ovat tietysti asia erikseen. Yllättävää kyllä, tuntuu että ihmisten on nykyään yhä vaikeampi tietää, mikä itsestä tuntuu hyvältä – ja tehdä niin.

    Juhlallinen olo ja rauhallinen mieli, kuulostaa hyvältä !

    1. sari, kyllä, lähtökohtaisesti se on että kukin tekee kuin itsestä tuntuu hyvältä. Omalla kohdallani sillä varauksella että minun tuntemukseni eivät mielestäni joka kerta saa mennä kaikkien muiden edelle. Siis noin kuin Lauralle juuri vastailin. Menen sillain vähän asiakohtaisesti. Nautin siitäkin että voin joskus olla mieliksi jollekulle esim. menemällä hänen kanssaan jonnekin mikä ei itselleni ole tärkeää.

      Mutta oletpa oikeassa tuossa että monien tuntuu oevan yhä vaikeampi tietää mikä tuntuu hyvältä. Ja sitäkin vaikeampaa tehdä sen mukaan. Kyllä, se on vaikeaa minullekin, mutta se on tullut aika tavalla helpommaksi.

  6. Sama täällä. Ihan heräsin tässä kun luin tuon toisin kuin muut -kohdan 😀 Voin samaistua siihen niin paljon. Tykkään tehdä asioita omaan tahtiin, sen takia kai en yleensä esim. hyppää mihinkään trendeihin oitis mukaan, koska olis vaan tylsää jos joka toisella vastaantulijalla olis vaikkapa samanlaiset kengät.. Niin, ja vappu on ehkä itselle jotenkin se älyttömin juhla, en tiedä miksi. Tykkään kuitenkin silloin(kin) ottaa aika iisisti ja keskittyä nauttimaan lähinnä simppeleista jutuista.

    Hyvää uutta vuotta sulle! 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s