Kana uunissa

IMG_2011_02_24_0246-1

IMG_2011_02_24_0229

IMG_0438

IMG_2011_03_19_0859

Minulla on kana uunissa ja kaikki hyvin. Erään asian suhteen on tullut suuri huojennus ja toivon että tämä jatkuu näin.

Olen oppinut hengittämään. Oikeastaan olen oppinut olemaan panematta vastaan. Älkää naurako siellä, tämä ei ole itsestään selvää ollenkaan. Aika paljon olen elämässäni pidätellyt hengitystä, ollut kusi sukassa, varonut, pelännyt, pidätellyt. Olen ihan kirjaimellisesti jopa varonut hengittämästä syvään vaikkapa juoksulenkillä ettei hyönteiset lennä kurkkuun. Ettei hyönteiset lennä kurkkuun. Kun mitä jos hyönteiset vaikka lentää kurkkuun.

Tälle kyllä jo pitkääkin nauraa. On tähän aikaa mennyt mutta olen ihan kauhean paljon jo paremmalla puolella. En ole varma saako tästä mitään käsitystä mistään, mutta itsepä tiedän miten isosta asiasta on kyse.

Juttelin itseluottamuksesta ihan hiljattain. Sanoin että minulla on (aina?) ollut tiukka usko siihen että osaan lähes mitä hyvänsä. Se ei ole totta, mutta ei se mitään, sillä minusta asenne onkin tärkeämpi. Se ei ole ylenkatseinen ”mä osaan kaiken” -juttu, vaan pikemminkin sitä etten arastele tehdä tai alkaa juttuja joiden lopputuloksesta ei ole mitään hajua. Olen ommellut tänä keväänä paljon vaatteita ja huomannut että tässäkin puuhassa tällainen asenne on hyväksi. Kun mietin niin uskon voivani sormella osoittaa mistä tämä aikalailla horjumaton käsitys omista kyvyistä – niistäkin joita ei edes ole! – on minuun iskostunut. Isä ja äiti, siinäpä se. Kiitos.

(Kävin kääntämässä kanan.)

Huomasin että ensi kuussa olemme asuneet kymmenen vuotta tässä asunnossa jonka vuokrasimme joksikin aikaa. Katselin kuvia ajalta jolloin huoneet olivat vielä täysin thjiä ja olimme vasta kirjoittaneet vuokrapaperit. Lapsuudenkotia lukuunottamatta en ole koskaan asunut missään näin pitkään. Missä minä olen kymmenen vuoden päästä? Haluanko tietää sen oikeasti juuri nyt?

Kirjoitan tänne mistä hyvänsä tulee mukaan aina melankolinen vire ja lopulta nyyhkin ajan kulumista. Tämän asian kanssa olen yrittänyt tehdä itseni kanssa töitä ihan toden teolla viime aikoina. En haikaile menneisiin aikoihin enkä halua (oikeasti) pysäyttää aikaa. Ottaa vaan niin päähän kun olen kiinnostunut kaikesta ja haluan nähdä ja kokea paljon eikä minua kuitenkaan ole kuin yksi enkä ole ikuinen. Mutta (alleviivaa seuraava): pitää keskittyä siihen mikä on hyväksi ja elää oman totuutensa mukaan. Ei pidä elää kuin viimeistä päivää vaan kuin ensimmäistä päivää.

Uunin kello soi.

 

 

Mainokset

7 kommenttia artikkeliin ”Kana uunissa

  1. Minä olen opetellut laskemaan olkapäät korvista alas, sekin helpottaa hengittämistä. Pikku hiljaa luovun myös jos taivas putoaa niskaan ajattelusta. Kiitos jälleen ihanasta kirjoituksesta ja mietteistä.

  2. roomalainen runoilija kehoitti runossaan neitoa käyttämään hyväkseen jokaisen käsillä olevan hetken: poimi se päivä tyttö, ihan totta, sillä niistä päivistä rakentuu se sinun kiinnostava ja merkityksellinen elämäsi. kuinka moni meistä voi poimia sen päivän? voisin olla yksi heistä. harjoittaa tuota carpe diem -meininkiä. irti kaikki mitä saa, sillä tilaisuus ei toistu.

  3. Taas kerran ihan kuin minun juttuja! Hengittäminen….minäkin olen harkinnut monta kertaa mennä hengityskurssille tai opastukseen koska pidättelen hengitystä milloin minkäkin takia ja yleensä vaan etten muista hengittää koko aikaa! Hartiat alas pitää yrittää muistaa pudottaa monen monta kertaa päivässä tai se että selkä kyyryssä etukenossa yritän mennä kovempaa ja kovempaa, tai juosta hipsutella äänettömästi sisällä, kiirehtiä koko ajan tehtävästä toiseen kuin pieni hiiri. Ja tuo lopuksi kirjoitettu, sen minäkin alleviivaan ja otan elämän ohjeeksi. (sinun blogista olen niitä ohjeita saanut jo monta, kiitos!)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s